Uusimpia uutisia urheilun ja kuntoilun maailmasta:
- Voiko sauna tukea lihaskasvua? Summer Sauna nostaa esiin lämpöhoidon mahdollisen hyödynSummer Sauna nostaa esiin tuoreen tutkimuskoosteen, jonka mukaan voimaharjoittelun jälkeinen lämpöhoito saattaa antaa pienen edun lihaskasvussa. Näyttö on kuitenkin vielä rajallista ja epävarmaa.
- Tarvitseeko lihaskasvu enää bulkkia? Performance Lab nostaa esiin tutkimuksen kehonkoostumuksestaPerformance Lab nostaa esiin vuoden 2026 tutkimuksen, jossa voimaharjoittelijat kasvattivat rasvatonta massaa myös ylläpitokaloreilla ja pienessä energiavajeessa. Tulos haastaa perinteistä ajatusta pakollisesta bulkista.
- Kotikuntosali vai salijäsenyys? Rovaniemen Kuntokeskus nostaa esiin ympäristön merkityksenRovaniemen Kuntokeskus vertaa kotikuntosalin ja tavallisen salijäsenyyden etuja. Ajansäästö puhuu kotitreenin puolesta, mutta sali tarjoaa rutiinin, laitteet ja ympäristön, joka voi tehdä harjoittelusta säännöllisempää.
- Voiko joogatunnista tulla uusi Tinder? Äijäjooga.fi nostaa esiin harrastusten deittibuuminÄijäjooga.fi pohtii, voisiko juoksuklubien deittibuumi siirtyä seuraavaksi joogastudioille. Harrastus tarjoaa luontevia kohtaamisia, kunhan jooga pysyy aina etusijalla.
- Birmingham paljasti Suomen yleisurheilun kapean kärjen – kolme EM-mitalia tuli naisilleKalevankisat2015.fi analysoi Birminghamin 2026 EM-kisojen suomalaismenestystä. Kaikki kolme mitalia tulivat naisille, mutta suurempi huoli on koko joukkueen kapea kansainvälinen kärki.
- Naisten yleisurheilun kuvausohjeet kuohuttavat – sensuuria vai parempaa urheilutelevisiota?Kalevan Kisat 16 käsittelee naisten yleisurheilun uusia televisiokuvausohjeita. Kyse ei ole kuvauskielloista, vaan siitä, että kamerakulmien pitäisi ensisijaisesti palvella urheilusuorituksen näyttämistä.
- 10 000 askelta ei ole taikaluku – kävelyn ja juoksun hyöty riippuu tavoitteestaIltajuoksu muistuttaa, että 10 000 askelta voi olla hyvä tavoite, mutta askelmäärä ei yksin kerro liikunnan tehosta. Kävelyn ja juoksun hyöty riippuu ennen kaikkea lähtötasosta ja tavoitteesta.
- 10 000 askelta ei yksin riitä – suunnistus haastaa sekä kehoa että aivojaSM-viestit 2019 nostaa esiin tutkimuksen, jonka mukaan pelkkä suuri askelmäärä ei korvaa säännöllistä harjoittelua. Suunnistus voi olla ikääntyvälle monipuolinen tapa kehittää kestävyyttä, tasapainoa ja myös aivojen työskentelyä.
- Urheilun sponsorointi Suomessa murroksen edessä – rahapeliyhtiöt mukaan kentälle?Suomalaisen urheilun sponsorointimarkkinat ovat muuttumassa radikaalisti, mikäli hallituksen suunnittelema rahapelilainsäädännön uudistus toteutuu vuoden 2026 lopussa. Veikkauksen monopolin päättyessä internetin rahapeleissä ja vedonlyönnissä, kansainväliset rahapeliyhtiöt pääsevät mukaan Suomen markkinoille ja samalla myös urheilun sponsorointiin. Uudet tulovirrat urheiluseuroille Tähän asti suomalaisessa urheilussa rahapelialan näkyvyys on ollut lähes yksinomaan Veikkauksen varassa. Tuleva muutos avaa merkittäviä uusia mahdollisuuksia: ulkomaiset… Lue lisää: Urheilun sponsorointi Suomessa murroksen edessä – rahapeliyhtiöt mukaan kentälle?
- Yleisurheilun aloittaminen aikuisiälläMonet aikuiset ovat kiinnostuneita yleisurheilusta muutenkin kuin penkkiurheilumielessä – olipa syynä sitten terveydentilan kohentaminen, painonhallinta tai yksinkertaisesti uuden haasteen etsiminen. Yleisurheilu onkin loistava harrastus, joka tarjoaa sekä monipuolisen että haastavan tavan pitää kuntoa yllä ja nauttia liikunnasta. Aloittaminen aikuisiällä voi aluksi tuntua haastavalta, mutta oikealla lähestymistavalla ja tietoisuudella omasta kehosta, yleisurheilu tarjoaa iloa ja hyötyä… Lue lisää: Yleisurheilun aloittaminen aikuisiällä
Osallistavaa ja monipuolista urheilua
Urheilun harrastaminen alkoi järjestäytyä seuramuotoiseksi jo 1800-luvulla. Vanhin yhtäjaksoisesti toiminut seura on Segelföreningen i Björneborg eli BSF joka perustettiin 1856.
Urheiluseurojen perustaminen oli tärkeä osa kansallista heräämistä ja rakentuvaa kansalaisyhteiskuntaa. Nuoren kansakunnan fyysisen kasvatuksen lisäksi niiden avulla edistettiin raittiutta ja nuhteetonta elämää.
Urheilu oli myös poliittista. Vahvimmin tämä näkyi kun sisällissodan jälkeen ns. punaiset urheiluseurat erotettiin Suomen Valtakunnan Urheiluliitosta, ja syntyi Suomen Työväen Urheiluliitto. Tästä erityi vielä omilleen joksikin aikaa Työväen Urheiluseurojen Keskusliitto.
Vuonna 1993 SVUL korvattiin Suomen Liikunta ja Urheilulla ja TUL menetti keskusjärjestön aseman. Seurat siirtyivät lajiliittojen jäseniksi. SLU taasa muuttui Valoksi ja sitten yhdistyi Olympiakomitean kanssa.
Organisaatioiden historia näkyy jossain määrin edelleen urheiluseuroissa, etenkin paikkakunnilla joilla niitä on useampia. Pääosin politiikka on kuitenkin onneksi jäänyt taka-alalle.
Nykyisin nähdään urheilun ja liikunnan ilo kuuluu kaikille taustaan katsomatta.
Suomen kisaveikkoja
Suomen urheiluseurojen nimikirjossa Kisa-Veikot lienee yksi yleisimpiä, ja sen alla harjoitetaan urheilua painista ja suunnistuksesta palloilulajeihin kaikilla tasoilla. Useimmiten kisaveikot ovatkin olleet monipuolisia ja lajien suosion muutoksiin sopeutuvia seuroja.
Turun Kisa-Veikot eli Työväen voimistelu ja urheiluseura TuKV on perustettu jos vuonna 1930. Alkuun se toimi nimellä Maarian Kisa-Veikot (MKV) kunnes vaihtoi nykyiseen nimeen 1945.
TuKV:n lajivalikoimaan kuuluu jalkapallo/futsal, rullakiekko, sulkapallo, capoeira sekä kuntoliikuntaa ja liikuntaleikkikoulu sekä harrastelijateatteri.
Jääkiekossa seuran edustusjoukkue pelaa nykyisin III-divisioonan Länsirannikon aluesarjassa. Jalkapallossa TuKV oli jopa mestaruussarjassa, tosin jo jokin aikaa sitten eli 40-luvulla.
Seuran toiminnan keskipiste on urheilutalo Rientola.
Lohjan Kisa-Veikot eli LoKV on lohjalainen urheiluseura jonka lajit ovat vaihdelleet vuosien mittaan. Pesäpallossa seuran joukkueet menestyivät etenkin 70-80 luvuilla. Naiset pelasivat silloin SM-sarjassa ja miehetkin ykkösessä.
Jääkiekko toimi omana yhdistyksenään Lohjan Kisa-Veikot Jääkiekko Ry:ssä. Nykyisin sitä harjoitellaan ja pelataan yhteistyössä Nummelan Palloseuran kanssa Harjun Kiekko nimisessä seurassa.
Harjun Kiekon edustusjoukkue pelaa tällä kaudella II-divisioonan Etelä-lohkossa.
Helsingin Kisa-Veikot on perustettu jo 1909. Seura kertoo olevansa Suomen suurin ja menestynein yleisurheiluseura. Kalevan malja on myönnetty HKV:lle peräti 56 kertaa.
Seuran historiasta löytyy lukuisi olympiavoittajia ja mm-tason kilpailijoita.
Seurassa harjoitetaan huippu-urheilun lisäksi monipuolista nuorisourheilua sekä aikuisille suunnattua liikuntatoimintaa.
Kuopion Kisa-Veikot puolestaan harrastavat painia. KKV:llä on toimintaa sekä aloittelijoille, kilpailullisesti harjoitteleville että senioreille ja kuntoilijoille.
Pikkuisille painijoille on tarjolla nallepaini yhdessä vanhempien kanssa sekä nassikkapaini.
KKV:n historia ulottuu aina 1920-luvulle ja alkuun lajeihin kuuluivat painin lisäksi voimistelu, nyrkkeily, palloilu, yleisurheilu, hiihto ja mäenlasku. Myöhemmin mukaan tulivat myös jääkiekko ja lentopallo.
Muut lajit ovat sittemmin siirtyneet omiin seuroihinsa.
Kärkölän Kisa-Veikot on perustettu vuonna 1943. Lajeja on monipuolisesti: ammunta, ampumahiihto, hiihto, pesäpallo, suunnistus ja yleisurheilu.
Ampumarataa ylläpidetään yhdessä Kärkölän riistamiesten kanssa. Ilma-aseilla puolestaan harjoitellaan Opintien koulun sisäampumaradalla.